Seminaariohjelma 2016

Seminaari ja kahvitus on osallistujille maksuton. Lounas omakustanteisesti.
Tilakartta

(HUOM. taulukon alapuolella tarkemmat sisältökuvaukset ja lisätietoa lounaspaikasta).

uu

Klo Track 1
A3.219
Track 2
A3.220
Track 3
 A2.225
Track 4
 A2.224
Track 5
A2.230
Track 6:
A2.226
8.30-9.30 Milla toimenpiteillä kohti koulun  digitalisaatiota? Muutos-johtaminen digiloikassa Video kynänä – videon käytön mahdollisuudet opetuksessa ja oppimisessa Elämyksellinen oppiminen ja uudet teknologiat Sähköisen tenttimisen mahdollisuudet iPad luokkahuoneessa – miten mullistaa oppimista (iTronic)
9.30-10.00 Kahvitauko
10.00-11.00 Uusi toiminta-
tapa lukioon
Pedagoginen näkökulma digiloikkaan Toteuta onnistunut MOOC Aito vuorovaikutus tilasuunnitte-lullisena ja pedagogisena haasteena Tutustumis-verkkokurssit aktiiviseen käyttöön  Abitti-järjestelmä käyttöön Nettiniilon avulla
11.00-12.00 Yhteinen työpaja (videotervehdys Linda Liukas)
12.00-13.00 Lounas (0makustanteinen)
13.00-14.00 Leikki ja ohjelmointi luokka-huoneessa Hyvinvointi ja sähköiset toiminnot Video ammatillisen osaamisen kehittämisessä Joustavat oppimistilat Office 365 pilvipalvelu opetuksessa – kokeiltuja malleja Augmented reality, animaatiot, stop motion ja trailerit iPadilla –
mielekästä opetusta (iTronic)
14.15-15.15 Ohjelmoinnin opetus Digitaalisuuden mahdollisuudet käyttöön opiskelussa ja ohjauksessa –  kiltakoulu- ja tiimilukiomalli Aktiivinen oppiminen – oppimis-tehtävät verkossa Leikki ja ohjelmointi luokka-huoneessa Kyber-turvallisuus opetuksessa, mitä pitäisi tietää ja opettaa nuorille? Nettiyhteyden rajaus-mahdollisuus Nettiniilon avulla

Track 1

Milla toimenpiteillä kohti koulun  digitalisaatiota? (JKL kaupunki: Jarkko Lampinen, Tarja Tuomainen)

Uusi toimintapa lukioon (Juha Paananen ja Jarkko Sairanen, Jyväskylän lukiokoulutus) Tutustutaan lukiokoulutuksen uuteen toimintatapaan kahden OPH:n oppimisympäristöhankkeen toiminnan kautta. Kaikkialla oppii – uusi lukio 2020 (KOPPI) -hanke rakentaa mallia lukion uudeksi toimintatavaksi viemällä opetuksen ulos luokasta erilaisiin fyysisiin ja virtuaalisiin oppimisympäristöihin. Byod, Android ja sekalaitteet oppimisympäristöissä (BYODROID) -hanke tuo oppimiseen opiskelijoiden omat laitteet ja kehittää oppimista ja oppimisympäristöjä opiskelijalähtöisesti byod-ajattelun pohjalta.

Leikki ja ohjelmointi luokkahuoneessa (Hello Ruby: Jemina Lehmuskoski tiimeineen)
Usein ohjelmointiopetus mielletään yksinäiseksi ruudun ääressä puurtamiseksi. Ohjelmoinnillista ajattelua voidaan kuitenkin opetella leikin avulla ilman laitteitakin! Työpajassa kokeillaan yhdessä kahta erilaista ohjelmoinnillisen ajattelun harjoitusta, ja keskustellaan niiden soveltamismahdollisuuksista luokkahuoneessa. Mukaan pajasta saa uusia ajatuksia ja konkreettisia harjoituksia omaan luokkaan vietäväksi!

Ohjelmoinnin opetus (JY: Leena Hiltunen ja ja koulutusteknologian opiskelijat)
Ohjelmointi tulee perusopetukseen; oletko valmis? Mitä eri vuosiluokkien opettajien tulisi tietää ja osata ohjelmoinnista? Jaossa on sisältötietoutta ja käytännön vinkkejä ohjelmoinnin opetukseen sekä alakoulun että yläkoulun osalta.

Track 2

Muutosjohtaminen digiloikassa (JAMK: Satu Aksovaara) Internet ja digitalisoituminen muuttavat maailmaa enemmän kuin teollinen vallankumous ja se väistämättä muuttaa myös oppilaitosten toimintaa. Muutos haastaa oppilaitoksia arvioimaan, millaisilla johtamis-, kehittämis- ja toimintatavoilla meneillään olevaa oppimistapojen ja -ympäristöjen muutosprosessia voitaisiin tukea ja edistää. Millaisen muutoksen äärellä olemme? Tule poimimaan ajatuksia onnistuneen muutoksen toteutumiseksi.

Pedagoginen näkökulma digiloikkaan (Jämsän AO: Keijo Vehkakoski, JAO: Hanna Frilander, JAMK: Satu Aksovaara) Millaista oppimista tavoittelemme? Mitä digiloikka muuttaa? Pitäisikö meidän vain yhdistää opettajan vahva oppimisprosessin suunnittelu osaaminen ja digitalisoitunut ympäristö. Olemmeko sittenkään täysin uuden äärellä?

Hyvinvointi ja sähköiset toiminnot? Miten hyvinvointihanke on hyödyntänyt sähköisyyttä? (Minna Saikkonen, Terve sielu terveessä ruumissa -hanke) Hanke tavoittelee opiskelijoiden ja henkilökunnan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisäämistä. Millaisia sähköisiä keinoja hanke on käyttänyt tai tulee käyttämään – koontia viestinnän keinoista ja hyvinvoinnin lisäämisen välineistä hankkeen pohjalta.

Digitaalisuuden mahdollisuudet käyttöön opiskelussa ja ohjauksessa –  kiltakoulu- ja tiimilukiomalli (JAO: hiusalan opiskelijat Emmi Hovi ja Erika Savolainen, opiskelijoita lukiosta, Jari Kinnula) Hiusalan 3. vuoden opiskelijat kertovat, kuinka opiskelun aikana käytetyt digitaaliset ympäristöt ovat tukeneet heidän ammatillista kehittymistään kohti työelämää. He ovat käyttäneet opinnoissaan mm. Facebookia ohjausvälineenä, sekä blogia oppimispäiväkirjana. Tutustu lisää https://blogit.jao.fi/hiuskilta/some/

 Track 3

 

Video kynänä videon käytön mahdollisuudet opetuksessa ja oppimisessa (JAO, Markus Vilpponen, sähköala)
Tule näkemään ja kuulemaan miten ELOA-hankkeen puitteissa videoita käytettiin opiskelijoiden opetukseen. Osallistumalla pääset myös näkemään ja arvioimaan erilaisten videoiden laatua ja käyttötarkoitusta. Tämän kautta saat valmiuksia ohjata opiskelijan “videokäsialaa” oikeaan suuntaan.

Toteuta onnistunut MOOC (JAMK: Jonna Kari ja Mari Varonen)
Kuule ja näe miten MOOCin kanssa kanssa selviää hengissä alkusuunnittelusta toteutukseen ja arviointiin saakka. Vältä yleisimmät sudenkuopat ja pidä opiskelijamassasi tyytyväisenä. Nappaa parhaimmat MOOC-vinkit Jonna Karin ja Mari Varosen opastuksella.

Video ammatillisen osaamisen kehittämisessä (eTEVÄ-hankeverkosto: JAMK, JAO, POKE, Keski-Suomen pelastuslaitos ja Ilmasotakoulu)
Tule kuulemaan eTEVÄ-hankeverkoston kokemuksia kamera- ja tallenneteknologian hyödyntämisestä koulutus-, oppimis- ja ohjausprosesseissa oppilaitoksissa ja työelämässä. Kamera- ja tallenneteknologian avulla voidaan rakentaa uudenlaisia oppimisympäristöjä, jotka tukevat oppijoiden yksilöllisiä opintopolkuja.

Aktiivinen oppiminen – oppimistehtävät verkossa (JAMK: Satu Aksovaara)
Uusi oppiminen edellyttää opiskelijalta aktiivista roolia. Oppimistehtävät nousevat keskiöön ja yhä useammin opiskelija on yksin tehtävän äärellä ilman opettajan ohjausta. Mitä miedän tulisi hoksata laatiessamme oppimistehtäviä? Miten ohjata tehtäväksiannon avulla? Tule poimimaan oppimistehtävien rakentamiseen ja vaiheistamiseen ajatuksia.

Track 4

Elämyksellinen oppiminen ja uudet teknologiat (Virtuaalinen todellisuus ja elämyksellinen oppiminen -hanke  /  Aki Puustinen, Muuramen lukio) FinEduVR virtuaalitodellisuus ja elämyksellinen oppiminen –hankkeen esittely. Hankkeessa testataan virtuaalilaseja opetuksessa (GoogleCardboard, Samsung Gear VR, HTC Vive ja Microsoft Hololens), 360 kameroita (RicohTheta m3 ja S –mallit, GoogleCardboard kamera, ) sekä tehdään 360 virtuaalisia oppimisympäristöjä (Skyview,  Vizor.io, Google Expeditions ). Hankkeessa testataan ja tutkitaan myös opiskelijoiden pelimaailmoja sekä yrityskumppanien kanssa pelien koodausta ja kehittämistä (Global Game Jam).

Aito vuorovaikutus tilasuunnittelullisena ja pedagogisena haasteena (tohtori, PhD  Mirja Lievonen2000-luvun oppimisympäristöille on leimallista lisääntynyt tieto- ja viestintäteknologian käyttö. Samalla oppimiseen liittyvät vuorovaikutustilanteet ovat moninaistuneet. Esimerkiksi etäopiskelija voi seurata opetusta videolinkin välityksellä, ja ohjaustilanne voidaan hoitaa vaikkapa Skypen avulla.
Oppimisen lähtökohtana on oppija eikä väline. Ihmisten välisessä kommunikaatiossa nonverbaalisella viestinnällä on merkittävä rooli. Miten nonverbaalinen puoli otetaan huomioon oppimistilan suunnittelussa ja siihen yhteensopivien opetusmenetelmien valinnassa? Miten oppimisympäristössä voidaan tukea tilasuunnittelun keinoin aitoa ihmisten välistä vuorovaikutusta? Minkä vuoksi se voisi olla tärkeää?

Joustavat oppimistilat (Lundström Anette ja Mikko Vesisenaho, JY, OKL/ Agora Center, Pientä suuressa -tutkimus ja kehittämishanke) Pajan tavoitteena on luoda virikkeitä ja apuvälineitä oppimistilojen suunnitteluun ja tilojen hyödyntämiseen. Tarkastelemme yhdessä oppimistilojen joustavuutta ja muunneltavuutta erilaisten oppimistiloihin liittyvien ulottuvuuksien  – fyysinen, pedagoginen, emotionaalinen ja virtuaalinen – kautta hyödyntäen Pientä suuressa -oppimisympäristöhankkeessa tuotettua verkkomateriaalia.
Pientä suuressa – tutkimus- ja kehittämishankkeessa tarkastelimme oppimistilojen joustavuutta ja muunneltavuutta erilaisten oppimistiloihin liitettyjen ulottuvuuksien kautta. Kirjallisuuteen ja käyttäjäkokemuksiin perustuen selvittämään, mitä oppimistilojen joustavuus oppimistilasuunnittelussa tarkoittaa. Samalla peilaamme tuloksia käyttäjäkokemustutkimuksiimme (esim. Mäkelä, Lundström & Mikkonen, 2015; Lievonen & Vesisenaho, 2013). Tavoitteena oli luoda virikkeitä ja apuvälineitä oppimistilojen suunnitteluun.
Oppimistilojen viitekehykset toimivat hyvin tilojen joustavuutta tarkasteltaessa. Ne tarjosivat mahdollisuuden tarkastella tilojen joustavuutta kokonaisvaltaisesti eri näkökulmista. Lopuksi syntyivät kuvaukset neljästä joustavuuden eri ulottuvuudesta ja niiden osatekijöistä: fyysinen, pedagoginen, emotionaalinen ja virtuaalinen.
Oppimistilojen fyysinen joustavuus näyttäytyy vaatimuksena tilojen avoimuudesta, monikäyttöisyydestä ja muunneltavuudesta. Pedagoginen joustavuus näyttäytyy suunnittelussa vaatimuksina siitä, minkälaisia oppimisen ja opettamisen tapoja tilassa halutaan edistää, ja miten kalustus ja teknologia voivat niitä tukea. Emotionaalinen joustavuus liittyy viihtyvyyteen, omistajuuden tunteeseen ja visuaaliseen estetiikkaan. Virtuaalinen joustavuus tarkoittaa painopisteen muutosta kiinteistä ATK-luokista muuntojoustaviin tiloihin ja jopa paikasta riippumattomaan opiskeluun.

Leikki ja ohjelmointi luokkahuoneessa (Hello Ruby: Jemina Lehmuskoski tiimeineen)
Ks. sama sisältö kuin track 1:ssä.

Track 5

Sähköisen tenttimisen mahdollisuudet (JY: Liisa Kallio ja Hannele Rajaniemi) Oppilaitosten tulisi tarjota yhä enemmän erilaisia opintojen suoritusmahdollisuuksia. Opintoja tulisi voida suorittaa joustavasti ja ympärivuotisesti ajasta ja paikasta riippumatta. Yhtenä mahdollisuutena ovat erilaiset sähköisen tenttimisen muodot. Tässä tilaisuudessa esitellään JY:ssä käytössä olevia eri järjestelmiä: esimerkkinä kansallisesti kehitetty Exam-etenttijärjestelmä (19 korkeakoulua, CSC) sekä eri oppimisympäristöjen (Optima, Koppa, Moodle) tarjoamat mahdollisuudet ajastettujen tenttien ja oppimistehtävien suorittamiseen.

Tutustumis-verkkokurssit aktiiviseen käyttöön / Omalle polulle korkeakouluun -hanke (JY: Sakari Saukkonen)   Omalle polulle korkeakouluun –hankkeen esitys, jossa tutustutaan korkeakoulujen ja toisen asteen yhteistyönä valmistuviin ”tutustumis”verkkokursseihin, niiden sisältöihin ja suunnitteluun.

Office 365 pilvipalvelu opetuksessa – kokeiltuja malleja (JAO, Jarmo Nevala)  Oppimisympäristöt uudistuvat ja jokaisesta löytyy omat edut.  Oppimisympäristöä valitessa olennaisinta on miettiä, millainen käyttötarkoitus oppimisympäristöllä on. Oletko toteuttamassa kurssia vai suurempaa kokonaisuutta?Työpajassa käydään läpi miten Office 365 eroaa muista oppimisympäristöistä. Lisäksi esitellään OneNote-, ryhmät- ja sivustot-työkalujen toiminnallisuutta sekä miten niitä ollaan käytetty toisella asteella opetuksessa tai muussa työskentelyssä.
Avainsanat: OneNote, Sivusto, Ryhmä

Kyberturvallisuus opetuksessa, mitä pitäisi tietää ja opettaa nuorille? (JAO, Jarmo Nevala) Kyberturvallisuus on nykyisin läsnä arjessa ja sen merkitys tulee kasvamaan lähitulevaisuudessa merkittävästi. Digitalisaatio lisääntyy laitteiden ja palveluiden myötä, jolloin myös turvallisuudesta täytyy puhua enemmän. Osataanko laitteet suojata, tiedetäänkö miten toimia turvallisesti internetissä? Nämä taidot ovat nousseet tärkeiksi kansalaistaidoiksi.
Helmikuussa julkaistussa VTT:n tutkimuksessa sanotaan kyberturvallisuuden opetuksesta seuraavasti: “Yhtäältä kyberturvallisuuden koulutusta olisi perusteltua nivoa yhteen muuhun tietoliikennealan koulutukseen ja myös jo peruskouluasteelle yleisen tietoturvallisuustason ja tietoisuuden lisäämiseksi. Toisaalta tarvitaan spesialistikoulutusta, mikä puolestaan edellyttää hyviä pohjatietoja ja osaamista esimerkiksi matematiikasta”
Jyväskylässä kyberturvallisuus on noussut keskeiseksi painopistealueeksi. Jyväskylän ammattikorkeakoulu sekä Jyväskylän yliopisto tarjoavat koulutusta kyberturvallisuudesta. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on aloittanut hankkeen avulla selvitystyön miten kyberturvallisuus huomioidaan opetuksessa ja mitkä ovat työelämän tarpeet taidoissa. Toisen asteen kyber -hankkeen rahoittajana toimii Keski-Suomen Liitto.
Esityksessä käydään läpi esimerkkitapauksia kyberturvallisuudesta sekä ajankohtaisia uutisia. Mistä tietoa löytyy ja miten sitä voisi hyödyntää opetuksessa.

Yhteinen työpaja

Pajatyöskentelyn avaa monenikäisten digitaitoja mallikkaasti edistänyt ohjelmoija ja  lastenkirjailija Linda Liukas (videotervehdys).

Aulassa esittely ja/tai Track 6
Kaupallisia toimijoita:  iTronic, Kustannusosakeyhtiö Otava, NettiNiilo

iPad luokkahuoneessa – miten mullistaa opetusta ja oppimista? (iTronic, Johanna Björkell, aineenopettaja, it-pedagogi)
Miten käytännössä hyödynnät iPadeja luokkahuoneessasi pedagogisesti ja didaktisesti?  Mitkä ovat ne 5 appsia, joilla pärjäät opettajana ja oppilaana? Mitä kaikista oheislaitteista tarvitset oikeasti olematta tietotekniikan guru? Käytännön esimerkkejä. Kaikille koulutustasoille (E-12) tarkoitettu
Abitti-järjestelmä käyttöön Nettiniilon avulla  (Nettiniilo oy, Janne Cederberg)
Tule oppimaan/kokeilemaan miten nopeasti sähköisiin ylioppilaskokeisiin tulevana syksynä käyttöön tulevan Abitti-järjestelmän saa käyttöön kurssikokeissa oppilaitoksen arjessa Nettiniilo-laitteen avulla.
Augmented reality, animaatiot, stop motion ja trailerit iPadilla – mielekästä opetusta (iTronic), , Johanna Björkell, aineenopettaja, it-pedagogi)
Työpajassa kokeilemme appsieja opetuskäytössä: iMotion, iMovie, MorfoBooth. Lisäksi esimerkkejä appsien pedagogisesta käytöstä. Ideoita ja inspiraatiota omaan opetukseen.  Kaikille koulutustasoille (E-12) tarkoitettu.  
Nettiyhteyden rajausmahdollisuus Nettiniilon avulla  (Nettiniilo oy, Janne Cederberg) Näin pystyt rajaamaan Internetiä hyödyntävissä kurssikokeissa opiskelijoiden pääsyn kokeen aikana vain opettajan valitsemiin verkkopalveluihin.

** Lounas: Lounas on omakustanteinen (klo 12-13) ja meille on varattu paikkoja ravintolasta. Lounaspaikka  Ravintola Ykkönen, Viitaniementie 1 B 1, 40720  JYVÄSKYLÄ. Vieraat maksavat lounaasta  6,50€. Viikon lounaslista